Zum Inhalt springen

Colosseum Roomassa – antiikin ihme

Redaktion7 min. lukuaika
Foto: © Bastian Glumm
Jaa:

Kolosseum on yksi antiikin mahtavimmista rakennelmista ja symboli Rooman valtakunnan vallasta ja kekseliäisyydestä Rooman valtakunnanSe sijaitsee Rooman sydämessä ja houkuttelee vuosittain miljoonia kävijöitä ympäri maailmaa. Sen historia, arkkitehtuuri ja tarinat tekevät siitä yhden maailman kiehtovimmista nähtävyyksistä.

Kolosseumin historia

Kolosseumin rakentaminen alkoi vuonna 72 jKr. keisari Vespasianuksen johdolla flavilaisen dynastian aikana, ja hänen poikansa keisari Titus avasi sen juhlallisesti vuonna 80 jKr. Se rakennettiin keinotekoisen järven paikalle, joka oli aiemmin kuulunut vihatun keisari Neron loistokkaaseen "Domus Aurea" palatsiin. Kolosseumin rakentaminen ei ollut pelkästään arkkitehtoninen suurhanke vaan myös poliittinen teko: Vespasianus halusi erottautua despootti Nerosta ja antaa Rooman kansalle näyttävän viihdekeskuksen.

Avajaisina vuonna 80 jKr. Kolosseumin juhlat kestivät sata päivää, ja ohjelmaan kuuluivat gladiaattoritaistelut, eläinkiihotukset ja lavastetuissa merischlachteissa järjestetyt merischlachten. Rooman keisarit käyttivät amfiteatteria vuosisatojen ajan veristen kisojen näyttämönä massojen viihdyttämiseksi ja vallan vahvistamiseksi. Keisari Domitianuksen aikana (81–96 jKr.) rakennettiin maanalaiset käytävät, hypogeum, mikä mahdollisti entistä näyttävämmät lavastukset.

Kolosseumin areenalla kohtasivat gladiaattorit tappavissa kaksintaisteluissa, mutta myös taistelut villejä eläimiä, kuten leijonoja, tiikereitä ja sarvikuonoja, vastaan lavastettiin. (Kuva: © Bastian Glumm)
Kolosseumin areenalla kohtasivat gladiaattorit tappavissa kaksintaisteluissa, mutta myös taistelut villejä eläimiä, kuten leijonoja, tiikereitä ja sarvikuonoja, vastaan lavastettiin. (Kuva: © Bastian Glumm)

Gladiaattorit, villieläimet ja joukkomurhat

Kolosseumin areenalla käytiin gladiaattorien välisiä tappavia kaksintaisteluita, mutta myös taistelut villejä eläimiä, kuten leijonoja, tiikereitä ja sarvikuonoja, vastaan lavastettiin. Joidenkin lähteiden mukaan joukkomurhat saattoivat tappaa tuhansia eläimiä yhden päivän aikana. Lisäksi toimeenpantiin raakalaismaisia teloituksia: tuomittuja rikollisia heitettiin villieläinten eteen tai heidät pakotettiin taistelemaan aseistettuja gladiaattoreita vastaan.

Erityisen tunnettu spektaakkeli oli niin sanottu "naumachía", lavasteinen meritaistelu. Kolosseumin alkuaikoina areena täytettiin vedellä, jotta laivoja voitiin käyttää eeppisissä taisteluissa. Nämä vesiesitykset lopetettiin kuitenkin hypogeumia rakennettaessa.

Länsi-Rooman valtakunnan rappeutumisen jälkeen 400-luvulla Kolosseum alkoi vähitellen palvella muita tarkoituksia. Keskiajalla se toimi linnakkeena, ja 1300-luvulla eri aatelissuvut alkoivat hyödyntää sen rakennusmateriaaleja palatsiensa ja kirkojensa rakentamiseen. Vasta 1700-luvulla paavi Benedictus XIV antoi asetuksen, jolla Kolosseum julistettiin kristilliseksi muistomerkiksi lisätuhojen estämiseksi.

Arkkitehtuuri: insinööritaidon mestariteos

Kolosseum on roomalaisen insinööritaidon todellinen mestariteos. Se on 188 metriä pitkä, 156 metriä leveä ja noin 48 metriä korkea, ja se kuuluu kaikkien aikojen suurimpiin amfiteattereihin. Neljä kerrosta koostuivat travertiinista, tuffikivistä ja tiilestä.

Erityisen vaikuttava oli maanalainen hypogeum, laaja käytäväverkosto, jossa eläimet, gladiaattorit ja taistelulavasteet valmisteltiin. (Kuva: © Bastian Glumm)
Erityisen vaikuttava oli maanalainen hypogeum, laaja käytäväverkosto, jossa eläimet, gladiaattorit ja taistelulavasteet valmisteltiin. (Kuva: © Bastian Glumm)

Julkisivu oli alun perin koristeltu patsailla ja ornamenteilla. Kolmessa alimmassa kerroksessa on puolikaaristen kaarten muodostamia arkaadeja, kun taas ylimmässä kerroksessa on pienet suorakulmaiset ikkunat. Roomalaiset kehittivät Kolosseumin sisälle vaikuttavan infrastruktuurin: monimutkainen portaiden, käytävien ja katsomotilojen järjestelmä mahdollisti katsojille paikkojen löytämisen tai amfiteatterista poistumisen muutamassa minuutissa.

Erityisen vaikuttava oli maanalainen hypogeum, laaja käytäväverkosto, jossa eläimet, gladiaattorit ja taistelulavasteet valmisteltiin. Roomalaiset kehittivät myös nerokkaan mekanismin, jonka avulla taistelijat tai eläimet saattoivat ilmestyä äkillisesti areenalle. Tämä antoi tapahtumille dramaattisen lavastuksen, joka lumosi yleisön.

Kolosseumin katto muodostui valtavasta aurinkokatoksesta, niin sanotusta "velarium"ista, jota merimiehet käyttivät suojatakseen katsojat auringolta. Rakennuksen tekninen hienostuneisuus oli aikaansa edellä ja on yhä tänäkin päivänä vaikuttava.

Mistä Kolosseum sai nimensä?

Nimen "Kolosseum" alkuperä on todennäköisesti jättiläismäisessä patsaassa, niin sanotussa "Neron kolossissa". Yli 30 metriä korkea keisari Neron pronssipatsas seisoi aivan amfiteatterin lähellä, ja sen kuoleman jälkeen sitä muokattiin osittain esittämään auringon jumala Solia. Ajan myötä nimi "kolossi" siirtyi läheiseen amfiteatteriin, joka tunnettiin alun perin nimellä "Amphitheatrum Flavium" viitaten flavilaiseen keisaridynastiaan, jonka toimesta se rakennettiin. Nimi "Kolosseum" vakiintui vasta keskiajalla.

Kolosseum tänään

Kolosseum on nykyään yksi maailman eniten vierailluista turistikohteista ja merkittävä symboli ikuiselle kaupungille Roomalle. Vuodesta 1980 lähtien se on kuulunut UNESCO:n maailmanperintöluetteloon ja sitä restauroidaan säännöllisesti historiallisen rakennusaineksen säilyttämiseksi. Kävijät voivat tutustua vaikuttaviin raunioihin, istua katsomossa ja kuvitella, millainen tunnelma areenalla on aikoinaan ollut.

Kolosseum toimii myös väkivallan vastaisen muistomerkkinä. Vuodesta 2000 lähtien rakennus on valaistu yöllä erityisellä valaistuksella aina silloin, kun maailmassa Kuolemanrangaistus lakkautetaan tai kuolemaan tuomittu armahdetaan. Tämä korostaa Colosseumin merkitystä muistelun ja pohdinnan paikkana.

Colosseum on myös muistomerkki. Tämä risti muistuttaa lukemattomista varhaiskristitysistä, jotka menettivät henkensä tällä paikalla. (Kuva: © Bastian Glumm)
Colosseum on myös muistomerkki. Tämä risti muistuttaa lukemattomista varhaiskristitysistä, jotka menettivät henkensä tällä paikalla. (Kuva: © Bastian Glumm)

Käytännön vinkkejä vierailuun

Sijainti: Colosseum sijaitsee Rooman keskustassa, lähellä Via dei Fori Imperialesia.

Kulkuyhteydet:

  • Metrolla: Lähin asema on "Colosseo" (linja B).
  • Bussilla: Useita bussilinjoja, muun muassa linjat 51, 75, 85, 87 ja 118, pysähtyvät lähialueella.
  • Jalan: Monet kävijät yhdistävät vierailun kävelyyn Forum Romanumin ja Palatinin kautta. Colosseum on saavutettavissa jalan jopa Vatikaanista, sillä nähtävyydet sijaitsevat Rooman keskustassa melko lähellä toisiaan.

Aukioloajat:

  • Colosseum on avoinna päivittäin, paitsi 25. joulukuuta ja 1. tammikuuta.
  • Aukioloajat vaihtelevat vuodenajanmukaan: kesällä rakennus on yleensä avoinna klo 8.30–19.15, talvella se suljetaan aiemmin.

Pääsymaksut:

  • Peruslippu maksaa noin 16 euroa.
  • Saatavilla on myös yhdistelmälippuja, jotka sisältävät pääsyn Forum Romanumiin ja Palatinille.
  • Pitkien jonojen välttämiseksi kannattaa varata lippu verkosta etuoikeutetulla sisäänpääsyllä tai osallistua opastettuun kierrokseen. Liput on suositeltavaa varata etukäteen verkosta, sillä päivittäinen kävijämäärä on rajoitettu.

Paras vierailuajankohta:

  • Colosseum on vähemmän ruuhkainen varhain aamulla tai myöhään iltapäivällä.
  • Kesäkuukaudet ovat erityisen kuumia, joten riittävä vesimäärä on hyvä ottaa mukaan eikä aurinkosuojaa pidä unohtaa.
  • Talvella sää on miellyttävämpi ja turisteja on vähemmän liikkeellä.

Vierailu Colosseumin on unohtumaton kokemus, joka tarjoaa matkan menneisyyteen, missä voi aistia omakohtaisesti Rooman valtakunnan kiehtovuuden ja perinnön.

Lisää tietoa (monikielisesti) Colosseumin kotisivuilla: https://colosseo.it/

(Kuva: © Bastian Glumm)
(Kuva: © Bastian Glumm)
(Kuva: © Bastian Glumm)
(Kuva: © Bastian Glumm)
(Kuva: © Bastian Glumm)
(Kuva: © Bastian Glumm)
(Kuva: © Bastian Glumm)
(Kuva: © Bastian Glumm)
(Kuva: © Bastian Glumm)
(Kuva: © Bastian Glumm)
Jaa:

Piditkö artikkelista?

Tilaa tuoreimmat artikkelit elämästä Italiassa suoraan postilaatikkoosi joka sunnuntai.


Tämä saattaa kiinnostaa sinua