Italian suurimman järven rannalla on syntymässä liike, joka haluaa määritellä uudelleen ihmisen ja luonnon suhteen. Kansalaiset, tutkijat ja ympäristöjärjestöt vaativat, että Gardasee saa oman äänensä: järveä ei tule enää tarkastella pelkkänä maisemana tai resurssina, vaan elävänä järjestelmänä, jolla on omat oikeutensa.
Se, mikä on toistaiseksi kuulostanut juridiselta utopialta, on nyt saanut konkreettisen muodon: Dichiarazione dei Diritti del Lago di Garda – Gardajärven oikeuksien julistus. Se esiteltiin syyskuussa 2024 Desenzanossa, ja se nähdään ensimmäisenä askeleena kohti kansallista lakialoitetta. Hankkeen takana on Federazione per il riconoscimento dei diritti del Lago di Garda, useiden ympäristöjärjestöjen muodostama liitto, jonka jäseniin kuuluvat Legambiente, Gaia animali & ambiente ja Tavolo Ambiente Garda.
Peruskirja ilman lainvoimaa, toistaiseksi
Niin kutsuttu peruskirja koostuu viidestä artiklasta. Se määrittelee muun muassa, että järvellä on "oikeus ekosysteeminsä säilymiseen" ja että rantakuntien asukkailla on velvollisuus suojella tätä tasapainoa. Lisäksi suunnitelmissa on perustaa "Consiglio generale del Lago e degli abitanti rivieraschi", neuvoa-antava elin, jonka tehtävänä on edustaa järven etuja.
Asiakirja ei ole toistaiseksi oikeudellisesti sitova. "Peruskirjalla ei ole juridista arvoa, vaan se on kulttuurinen ja poliittinen signaali", kirjoittaa Giornale di Brescia. Hankkeen käynnistäjien tavoitteena on muuntaa teksti kansalliseksi lakiehdotukseksi. "Haluamme muuttaa julistuksen disegno di leggeksi", todetaan LUMEN-hankkeen verkkosivuilla, joka tukee federaatiota tieteellisesti.
Liike saa tieteellistä tukea
Liikettä tukevat juristit kuten Pasquale Viola, Triesten yliopiston ympäristöoikeuden professori, sekä Venetsian yliopiston maantieteilijä Francesco Visentin. Il Bo Live -lehdelle antamassaan haastattelussa he totesivat, että hankkeen ei pidä jäädä pelkäksi symboliikaksi: "Jos ekosysteemillä on oikeuksia, sitä voidaan puolustaa yhteisen edun nimissä, myös tuomioistuimessa."
Viola viittaa esimerkkinä Espanjan Mar Menoriin, joka sai vuonna 2022 ensimmäisenä eurooppalaisena luontoalueena omat oikeudet. Hän myöntää, että Italian lainsäädäntö ei toistaiseksi tunne tällaista kategoriaa. Silti aloite voi "avata tarpeellisen keskustelun" nykyisen ympäristölainsäädännön rajojen tuolle puolen.
Gardajärvi: ylikuormitus, turismi ja ilmastonmuutos
Vaatimus uusista suojelumekanismeista ei ole tullut tyhjästä. Vita-lehden mukaan Gardajärvellä vierailee vuosittain noin 26,5 miljoonaa turistia, vaikka alueen vakituinen asukasmäärä on vain noin 190 000 henkilöä. Alue kamppailee kasvavan yhdyskuntarakenteen hajautumisen, vesistöjen saastumisen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen kanssa. Aloitteen tekijöille järven oikeuksien tunnustaminen on keino vastata tähän paineeseen lainsäädännön keinoin.
"Olemassa olevat ympäristöoikeuden välineet eivät enää riitä", federaatio toteaa yhdessä lausunnoistaan. "Meidän on ajateltava ihmisen ja luonnon suhdetta uudelleen."
Lombardia: varovainen optimismi politiikassa
Aihe on noussut esille myös institutionaalisella tasolla. Lombardian ympäristö- ja ilmastokomissaari Giorgio Maione totesi Giornale di Brescia -lehdelle antamassaan haastattelussa, ettei ajatusta haluta "sulkea kategorisesti pois". On kuitenkin tutkittava, miten tällainen sääntely sopisi yhteen olemassa olevien hallinto- ja omistusrakenteiden kanssa. Maione varoitti "kaksoisrooleista" ja oikeudellisista harmaista alueista, mutta ilmaisi olevansa avoin jatkokeskustelulle.
Toistaiseksi Rooman parlamentissa ei ole kuitenkaan virallisesti vireille pantua lakiesitystä. Camera dei Deputatissa eikä Senato della Repubblicassa ole vastaavaa asiakirjavihkoa. Hanke projekti on edelleen kansalaisyhteiskunnan aloite, jota kannattelevat symbolinen voima ja kasvava julkinen kiinnostus.
Vision ja todellisuuden välissä
Se, saako Gardasee todella jonain päivänä oikeushenkilön aseman, on avoin kysymys. Liike on kuitenkin jo saavuttanut yhden asian: se pakottaa Italianpohtimaan uudelleen oikeuden ja luonnon suhdetta. "Kyse ei ole vain järvestä", Viola sanoo. "Kyse on siitä, olemmeko yhteiskuntana valmiita tunnustamaan luonnon omien oikeuksien kantajaksi."
